Dál lea nubbi guossástallan beaivi nohkan ja mii leat busses čohkkame. Mii leat odne leamaš Dearna sámeskuvllas. Dearna lea unna giláš gos eai oro eará lagabui 300 olbmo. Eanas dán báikki assin lea juogalágan sámi duogáš (gáldu: Hotealla resepšunista), muhto lea nu unna oasaš geat hupmet ja ipmirdit sámegiela. Sámeskuvla lea hui unni eará sámeskuvllaid ektui Ruoŧas, doppe eai leat go badjelaš 10 oahppi mánáidskuvllas. Lei hui somá oaidnit skuvlla makkár lea. Mearkkašahtti skuvllas lei ahte doppe ledje hui olu sámi symbolat ja sámevuohta dovdui bures. Ožžon dakkár dovddu ahte dán sámeskuvllas goit lea nanu sámevuohta ja giella. Muhto go skuvlla rektor álggi muitalit movt sin giela dilli lea, de lei hui váttis jáhkkit ahte lea go duohta maid muitala. Skuvlla olgguldas hámi vuođul ii oro skuvllas heitot giella dilli. Suopmanat mat skuvllas leat, leat oarjelsámegiella ja davvisámegiella. Rektor muitalii hui heajos gielladili ja ahte eai gávdno oahpaheaddjit. Munnje goit bázii heajos ja váivves dovdu maŋŋel go finadeimmet doppe. Jurddašan ahte leat olu guovllut olles sámis gos lea heitot gielladilli ja muhtun báikkiin hui heitot dilli. Mu mielas lea mátki leamaš dan rádjái hui ávkkálaš ja hui miellagiddevaš, erenoamážiid gullat movt giella- ja skuvladilli lea eará sajis go mis Guovdageainnus. Ovdal go mii vulggiimet dán mátkái de in dette nu ipmirdan maid galgen vuordit ja movt dát boahtá ávkin, muhto dál lea fuobmán man buorre lea go min allaskuvla lágida dakkár mátki. Oainnán maid ávkki das ahte oahppat Ruoŧa skuvla vuogádagaid ja gullat movt Ruoŧa sámiin lea beaivválaš dilli. Dá ledje dal mu jurdagat dán rádjai, fargga mii rasttidit ráji ja ollet Norgga beallai. Soaittán fas čálistit jus orru oaivi dievvame.
Nåå Nåå (Hade)
Čálli
lea Berit Ellen
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar