«Giella le ájnas ja divras oasse oahppe identitehtas»

Dál viimmat ollen ruoktot ja oaivvis leat ollu reflekšuvdna jurdagat. Plána lei ahte galgen gaskavahkku juo blogget, muhto go mis lea oalle hušša leamaš ja busses in nagodan blogget, de válljen dál baicca čállit muhttin osiid iežan vásáhusaid vuođul.

Vuosttaš ja okta dain deháleamos áššiin lea dat ahte lean fuomášan, dahje jáhkán mii buohkat leat fuomášan ahte eanas dáin skuvllain ii leat sámegiela dilli beare buorre. Leat iešguđet lágan sivat manne ii leat buorre giella dilli, nu go ovdamearkka dihte ahte leat unnán oahppit, dahje skuvlaortnet ii doaimma ja nu ain. Mii leat sihke áican ja ieža oasálasttán doaimmain. Jurddašan maid ahte buot dain skuvllain gos gieladilli ii lean buorre, doppe lei sámivuohta hui oidnosis sihke olggobealde skuvlla, feaskáriin ja klássalanjain. Dat lei buorre mu mielas danne go áigumuš sis goit lea nannet ja čalmmustahttit sámi identitehta. Muhto, bijai maid jurdagiid min skuvlii Guovdageainnus. Manne son mis ii leat nie ollu sámivuohta skuvllas? Lea go son nu ahte  mis lea giella ja identitehta nu nanus ahte mii eat šat beroš ja dárbbaš dan čájehit visttiin, seinniin jna.? Nabai go bohtet amas olbmot guossái, sii eai beasa oaidnit man nanus mis duođai lea sámegiella go eat čájet dan “eará” gielain... Dieđusge lea min skuvllas maid sámivuohta, muhto go buohtastahttán daiguin skuvllaiguin gos mii finaimet, de ii leat lahka ge nu olu go sis lei.

Duorastaga mii finaimet Báhpajávrri skuvllas Romssas. Doppe muitalii vuos skuvlla inspektevra movt skuvla lea organiserejuvvon ja čájehii midjiide sihke sámegiel- ja dárogiel klássaid. Son muitalii earret eará ahte skuvla lea “eanadat skuvla” (landskapskole), mii mearkkaša ahte sáhttet moadde klássa ovtta sajes, dakkár stuorra lanjas gos sáhttet sullii 30 oahppi, juhkkon omd. ná: ovtta “čiegas” sámegiela 3. ja 4. klássa, nuppi čiegas ges dárogiela 3. ja 4. klássa ja goalmmát čiegas ges sámegiela 2. klássa. Lei earenoamáš oaidnit ja gullát ahte nu sáhttá doaibmat ja ahte manná bures. Muhtumin sáhttet mánát coggalit beallje/jietna sujiid vai eai gula rieja. Mii gávnnaheimmet ahte dát lei nu gohčoduvvon “organisert kaos” :) Mun, Anne Marita ja Biret Elle leimmet Báhpajávrri skuvllas 3. ja 4. klássas áicame ja mis lei maid doaibma singuin ovtta diimmu. Lei miellagiddevaš ja ávkkálaš vásáhus.

Muđui mátkki lea leamaš hui miellagiddevaš ja ávkkálaš. Sosiálalaččat lei hirbmat somá. Guhkes busse mátkkiin fuomáše min hutkás bártnit ráhkadit duos dás ain quiz`a, nu go Sanna ja Joavnna Edvard leaba juo namuhan. Lei ollu reaškkas ja ságastallan. Muhtumin oainnat eai lean nu hui rievttes vástádusat, go hoahpus vel galgá vástidit ja gilvu han lea gilvu. Omd. lei gažaldat ahte geas lea máilmmi olahus sabetnjuikemis. Vástádus mii bođii lei Johan BLEMMEN Evensen J (Ferten vel namuhit ahte ii oktage eará muitán ii sullii ge mii lei su namma, nu ahte dies lei galgat oažžut juobe čuoggábeali ge :)Busse mátkki vuolde beasaimet maid oahpásnuvvát mánáidgárdeoahpaheaddjioahpu studeanttaiguin ja Laillain. 

Mis lei maid moadde diimmu friddja duorastaga maŋŋel go leimmet geargan Báhpajávrri skuvllas ja Giellatekno`s, dalle beasaimet shoppestit veahá. Eahkes mis lei oktasaš borrán ja dat lei maid hui suohtas. 

Dá moadde gova main ii leat gal oktavuohta tekstii, muhto govvidit muhttin suohtas vásáhusaid:

 Ovdalaš Mo i Rana viimmat oidnen bohccuid. Dá ges lei čora Sáltoduoddaris.

Mikkel Rasmus ja Aslat Ante čađaheame “Kennedy game” Ájluovtta skuvllas. Manai bures vaikko oahppit hupme Julevsámegiela ja mii fas davvisámegiela, áddehalaimet bures. 

Nu go namuhin de mis lei oalle hušša čađat go galggaimet ollet máŋgga sajes fitnat iešguđet báikkiin. Dá lei mis hui hoahppu ja gal de deive justte divvume luotta...suohkan bargit.....? 1 bargá ja golmmas čužžot ja gehččet J

Háliidan vel loahpas giitit buohkaid geat leiddet mielde buori, ávkkálaš ja suohtas mátkki ovddas! Oaidnalit skuvllas...*kremt*…

Anne Marie Therese

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu studeanta