"Eai du vuoitte vašálaččat,jos fal gáhttet gollegielat"

Miehta Sámi roadtrip  lei sihke somá ja ávkkálaš. Áiggon vuosttažettiin giitit studeanttat buori ovttasbarggu ja árjjálaš ja positivvalaš oassálastima ovddas mii duddjui buori ja somás mátkki. Lea maiddái hui somá leamaš lohkat din bloggaid! Guhkes bussemátkkit otno somás quiz’aid vástádusaiguin. Lean maiddái hui ilus go min bures ja liggosiid vuostaválde buot báikkin gos beasaimet. Buohkat ledje bures ráhkkanan midjiide dieđuid juohkiti  ja logaldallat.  Mátki lea bohcciidahttán ođđa jurdagiid. Sámiid máŋggabealat vuohta bođii bures ovdan go moatti beaivvis olliimet finadit njeali ieš guđet báikkis gos Sámit orrut iešguđet ge lágán  gielladilášvuođain ja hástálusat leat váikko man ollu.  Ruoŧas leat sierra sámiskuvllat maid sámiid ieža stivrejit. Johkamohkis oahpaheaddjit sámástit ja mánát miellasepmosit vástidit ruoŧagillii. Dearnas ges fas váilo oahppan sámegielat oahpaheaddjit. Veadjetmeahttun gávdnot oahpaheaddji guhte sáhtášii oahpahit lullisámegiela. Čielgasit vuhttui man  deaŧalaččat sámeskuvllat leat sámi mánáid identitehta nannemis. Mánát ožžo 5 diimmu oahpahusa sámegielas vahkui ja eará oahpahus lei ruoŧagillii. Oahpaheaddjevátnivuhtii sáhttet máiddái struktuvralaš sivat. Váttis lea oažžut oahppanoahpheaddji boahtit oahpahit moadde diimmu jus eai sáhte fállat olles virggi.

 Divttasvuonas  vásihin dan ahte mii gulahallat sámegielain vaikko hupmat goappat sámegiela go fal astat váldit áiggi gulahallat.  Mánát dat gal dihtet ja máhttet goappašat gielaid ja jođanit fuobmájit movt guhte ge sátni lea sihke julevsámegillii ja davvisámegillii. Eat dárbbašan dorvvastit dárogillii muhto gulahalaimet sámegielain. Vuosttáš háve fitnen Ajluovttas leai 1980 álggus. Dalle lei Ájluokta báiki gos olbmot ledje fárregoahtán eret.  Dál lea sámivuođa ovddidan bargu ealaskáhttán Ájluvtta ja báike lea rievdan báikkin gosa olbmot fárrejit vai mánát ohppet giela mánáidgárddis ja skuvllas.

Juoga mii pedagogihkka oahpaheaddji dál vuorrástuhttá eanemusat, lea dát jearaldat: Ožžot go min studeanttat dakkár oahpu mii nanne studeanttaid mannat oahpaheaddjin guovlluide gos giela lea rašši ja gos ferte eará vugiid geavahit giela oahpaheamis go skuvllain gos sámegielagat leat eanetlogus ja buot oahpahus lea sámegillii?

Mátki maiddái muittuha min buohkaid bargat giellanannemiin vaikko ealážat birrasis go  lea ealli sámegiella man hupmat beaivválaččat. Mii fertet gáhttet gielamet ja bargat gielladikšumiin go dárogiel sánit báhkkejit beaivválaš ságastallamiidda.  Dávjá mii máhttit daid sániid sámegillii maid dajat dárogillii.  Vaikko giela lea nanus, de mii fertet áŋgirit bargat gielladihtomielalašvuođain ja sámástit go sámástit. Manne mii eat  oza “čaffas” sánit sámegillii ja daid oahpahallá vai eat dárbbaš seaguhit dárogiela sámegillii go sámastá.

Muittuhan vel Isak Saba sániid Sámi soga lávllagis:

Eai du vuoitte vašálaččat,jos fal gáhttet gollegielat

“Baltobusser” ja sin vuoddji gal maiddái ánssaša ollu giitosiid! Lean oktii ovdal čuovodan sin busse mielde Lujávrris seammá buriid vásáhusaiguin go dán háve.

Čálli: Kristine Nystad